Kihnun perinteinen kulttuuri ja UNESCO

Kihnun ja Manijan saarilla elää vieläkin ainutlaatuinen Kihnun alkuperäiskulttuuri, joka on perillä Pärnun maakunnan rantasaarilla enemmän kuin kuusisataa vuotta. Kihnun perinteinen kulttuuri on listattu UNESCO: n suullisen ja aineettoman perinnön maailmanluetteloon vuonna 2003. Tämä kulttuuriperintö on mielenkiintoinen kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneet kulttuuriperinnöstä, omituisesta luonnosta ja ystävällisistä ihmisistä.

Kihnu on muinainen merenkulkijoiden, kalastajien ja hylkeenmetsästäjien saari. Kihnun miehet ovat vuosien ajan viettäneet suurimman osan ajastaan merellä ja jättäneet saaren naisten hallitsemiseksi. Kihnun naisista on tullut saaren käsitöiden, tanssien, pelien ja musiikin kulttuuriperinnön suojelijoita ja kantajia. Saaren nykyisten asukkaiden elämää koskevat säännöt muuttuvat ajan ja ihmisten kanssa, mutta seuraavat monin tavoin esi-isien viisauksia.

Muinaisimmat ja muuttumattomimmat ovat avioliittoon liittyvät perinteet, kuten kolmepäiväiset häät, mutta myös monet muut perinteet ja rituaalit, joita noudatetaan juhannuspäivänä, martinpäivänä, katrinpäivänä ja muina kalenterijuhlilla.

Eristyneisyytensä vuoksi ovat tämän paikan kulttuuri ja vuosisatoja vanhat perinteet edelleen täysin elinvoimaiset. Kihnun kulttuuriperinnön liittäminen UNESCO: n maailmanperintöluetteloon on suuri tunnustus ja velvoittaa Kihnun ihmisiä huolehtimaan muinaisista tapoista.